Vesivahinko ja kustannukset

Kiinteistöissä tapahtuu vuosittain arviolta jopa 60.000 vuotovahinkoa, joista vakuutusyhtiöt korvaavat osan tai koko kustannukset noin 38.000 tapauksessa. Näinollen vuodessa tapahtuu yli 20.000 vesivuotoa, jossa omistaja tai asukas maksaa kaikki aiheutuneet kustannukset itse. Ilman omavastuita, ikävähennyksiä ja asuntoyhtiöiden omia lisäkuluja vakuutusyhtiöiden maksama vuosittainen korvaussumma lähentelee jo 200 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi murtovahinkojen korvaukset ovat verrattain pienet, ”vain” noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.

On arvioitu jopa 150 miljoonan euron vuosittaisten kustannusten jäävän näiden vakuutusyhtiöiden maksamien korvauksien ulkopuolelle, sillä useat vuodot johtuvat huolimattomuudesta ja/tai ne eivät ole olleet yllättäviä, odottamattomia tai äkillisiä, jollaisia niiden tulee olla vakuutusehdot täyttääkseen.

Vesivahingolla on aina maksaja, oli se sitten vakuutusyhtiö, isännöitsijä, omistaja tai asukas. Monessa tapauksessa maksajia ja kärsijöitä on useampi. Kustannuksia kertyy aina myös muun muassa vakuutusyhtiöiden ja isännöitsijöiden organisaatio- ja työkuluista sekä taloyhtiöille ja asukkaille aiheutuvista lisäkuluista.

Vesivahinko tuo myös muita lisäkustannuksia

Vesivahingon jälkeen asunto tai yritystila voi olla jopa 2-3 kuukautta poissa käytöstä. Lista vuodosta aiheutuvista kuluista on lähes loputon, kun mukaan lasketaan vaikkapa tilapäisen asunnon tai liiketilan etsiminen. Niin ja tietysti remonttiryhmän löytö, vuotovesien poisto, poismuutto, purkaminen, kuivatus, homeeneston levitys, uudelleen rakentaminen, maalaaminen, takaisinmuutto… lista on lähes loputon. Kaikkien remonttiin liittyvien asioiden hoitaminen on suuri urakka, jonka kustannukset koostuvat monesta erilaisesta menekistä.

Kaiken lisäksi yhteiskunta joutuu korvaamaan homeesta ja huonosta sisäilmasta aiheutuneet terveyshaitat sekä elinikäiset allergiasairastumiset, joiden kokonaiskustannukset kasvavat valtaviksi.